Paulo Coelho: Veronika päättää kuolla

Portugalinkielinen alkuteos Veronika decide morrer, 1998
Suomentanut Sanna Pernu

Suomenkielinen laitos Bazar Kustannus Oy, 2006

248 sivua

Sain Paulo Coelhon Veronika päättää kuolla -kirjan luettua jo melkein tarkalleen kuukausi sitten, mutta blogitekstin kirjoittaminen on vain jäänyt tekemättä. Yksi syy saamattomuuteeni on se, ettei tämä teos herättänyt oikein minkäänlaisia ajatuksia.

Veronikan elämä näyttää päällisin puolin olevan kunnossa: Hän on kaunis ja älykäs nainen, jolla on työpaikka ja rakastava perhe eikä rakkausasioissakaan ole ollut valittamista. 24-vuotias slovenialaisnainen ei kärsi masennuksesta, mutta kokee elämänsä jämähtäneen paikoilleen. Niinpä hän päättää ottaa yliannostuksen unilääkkeitä 11. marraskuuta 1997. Itsemurhayritys ei kuitenkaan suju toivotulla tavalla, vaan Veronika herää myöhemmin Viletessä, paikallisessa huonomaineisessa mielisairaalassa.

"Vilete oli paikka josta kukaan ei ollut koskaan paennut ja joka oli sekoitus todellisia mielenvikaisia - oikeuden tai toisten sairaaloiden sinne lähettämiä - ja niitä joita haukuttiin hulluiksi tai jotka tekeytyivät mielenvikaisiksi. Tuloksena oli todellinen kaaos, ja lehdistö julkaisi jatkuvasti tarinoita huonosta kohtelusta ja väärinkäytöksistä, vaikka sitä ei päästetty koskaan katsomaan mitä todella tapahtui."

Itsemurhayritys ei kuitenkaan epäonnistu aivan täysin. Herättyään Veronika kuulee sydämensä vaurioituneen niin pahoin, että hänellä on enää muutama päivä elinaikaa. Veronika saa hyvin pian huomata, että pitkittyneen kuoleman odottaminen on tuskallista ja päättää hankkiutua hengestään keinolla millä hyvänsä.

Päästessään kiinni mielisairaalaan normaaliin elämänrytmiin, Veronika tapaa muita asukkaita: masennusta potevan Zeljkan, skitsofreniaa sairastavan Edvardin ja paniikkihäiriöstä kärsineen Marin. Veronikan elämänhalun alkaessa palautua hänen läsnäolonsa herättää ajatuksia myös muissa mielisairaalan potilaissa. Pikkuhiljaa Veronikakin alkaa taas sallia itselleen tunteita, jotka on pitkään kieltänyt.

"Hän oli mielisairaalassa ja sai tuntea kaikkea sellaista mitä muut kätkevät itseltään - sillä meidät kaikki on kasvatettu ainoastaan rakastamaan, hyväksymään, löytämään ulospääsytie, välttämään selkkauksia. Veronika vihasi kaikkea, mutta ennen kaikkea elämäntapaansa, sillä hän ei ollut koskaan keksinyt, että hänen sisimmässään asui satoja muita kiinnostavia, hulluja, uteliaita, pelottomia, uhkarohkeita veronikoja."

Veronika päättää kuolla käsittelee kiinnostavia aiheita, mutta kovin ennalta-arvattavalla ja itsestäänselvällä tavalla. Idea mielisairaalassa heräävästä itsemurhaa yrittäneestä tytöstä on mainio, mutta tarinan päätös on arvattavissa jo ennen kuin kirjaa on edes ehtinyt avaamaan. Paitsi loppuratkaisun myös siihen johtavat yksityiskohdat ovat pääteltävissä jo melko pian kirjan alkupuolella. Pystyin kyllä samaistumaan päähenkilöön esimerkiksi edellä lainaamani pätkän osalta, mutta Coelhon filosofinen pohdiskelu ei tarjonnut minulle lukijana juuri minkäänlaista pureskeltavaa.

Tämän kirjan myötä ymmärrän niitä, jotka syyttävät Paulo Coelhoa tekotaiteellisista latteuksista. En kuitenkaan tuomitse Coelhoa yhden ainoan kirjan pohjalta, sillä Veronika päättää kuolla on kolmas lukemani teos Paulo Coelhon tuotannosta. Alkemisti oli kelpo kirja, mutta suosittelen epäilijöille erityisesti Paholaista ja neiti Prymiä.

★★